tiistai 15. lokakuuta 2019

LÄÄKISKUULUMISET VOL 18: NELOSVUODEN ALKU

Nyt on aika ottaa ensimmäinen vilkaisu neljännen vuoden lääkisopintoihin. Tosiaan vaikka eletään vasta lokakuun puoliväliä, niin tälle syksylle opintoja on kertynyt jo yli kahden kuukauden verran. Opiskelujen lisäksi aikaa on kulunut moniin kivoihin juttuihin ja blogin kirjoittaminen on jäänyt, vaikka se onkin ajatuksissa ollut. 

Meillä on nyt syysloma! Perjantai-illasta saakka aika on kulunut nollaillessa. Siihen on kuulunut podcastien kuuntelua, leffan katsomista ja ulkoilua rennon kävelylenkin muodossa, sekä perheen kanssa ajan viettämistä. Aloin laskeskelemaan, että ainakin kolmena lomaa edeltävänä viikonloppuna olen ollut menossa ja kouluakin varten olen iltaisin lukenut tentteihin, tehnyt alustuksia (eli esitelmiä), harjoitellut lääkärintodistusten tekemistä tai ihan vaan valmistautunut meidän podcast-jaksoihin. Viikonloppuina on tullut niin vietettyä retkiviikonloppuja, että koettua vuosijuhlahuumaa. Väsymystä vastaan on taisteltu pitkälti kahvin voimin. Mutta, palataan muihin kuulumisiin toisen kerran ja vihdoin kerron, miten neljäs vuosi lääkiksessä on alkanut. (Väsymystä vastaan olen harkinnut kirkasvalolampun hankkimista, suosituksia otetaan vastaan!)


Elokuu meni pitkälti luentojen parissa koko kurssin kesken, mutta loppuvuodeksi meidät on jaettu neljään ryhmään ja vuosi on jaettu blokkeihin. Minulla oli psykiatrian jakso ensimmäisenä ja loppusyksy loman jälkeen kuluu neurologian parissa. Vuoden 2020 aloitan kirurgialla ja kevät loppuu fysiatrian ja ortopedian blokkiin. Tässä rinnalla kulkee vielä muitakin kursseja: reseptioppi, yleislääketiede, geriatria ja infektiosairaudet. Lisäksi meillä on keväällä muutamat opetukset oikeuslääketieteestä kesätöitä ajatellen, sekä nyt syksyllä 2 viikkoa terveyskeskusopetusta. Monipuolista settiä siis! Painetta toki tuo ensimmäinen TYÖKYNNYS! Huiii, ollaan jo näin pitkällä opinnoissa.

Tämä vuosi ei ehkä näiden opiskeltavien aihealueiden perusteella (ainakaan vielä) ole se kaikista mielenkiintoisin minulle (odotan vitosta jo nyt :D), mutta uskon, että kurssit pääsevät yllättämään! Vaikka sen jo päätin, että psykiatria minusta ei tule, niin koin, että kurssilla sai kyllä hyvin ymmärrystä ja selkeyttä siihen, miten jokaisen potilaan kohdalla tulisi mielen asioita ottaa jollain tavalla huomioon. Kirurgiassa oli ensimmäiset tikkausharkat jo alkusyksystä ja oli kyllä kiva päästä tekemään käsillä!

Viime syksyyn verrattuna kiireistä huolimatta opiskelujen alku on tuntunut paljon helpommalta. Nyt kun sairaalaympäristö ja potilaiden kohtaaminen on tutumpaa, niin ei enää samalla tavalla jännitä kaikki opetustapahtumat, joissa on potilaita mukana. Itsellä kuitenkin viime kevään loputon tenttiputki söi motivaatiota, vaikka opiskelusta todella paljon tykkäänkin. Tuli vain hyvin paljon mieleen kaikki pääsykoekeväät. Onneksi tänä vuonna tentit on jakautuneet tasaisemmin ja toivon, että neurologian kurssin alkaessa minulle iskee uusi inspis! Lomailu varmasti tekee hyvää tässä välissä.

Syvärit ovat jopa edenneet! :D Vielä ei ole valmista, mutta ollaan analysoimassa viimeisiä tuloksia ja sitten pääseekin kirjoittamaan. Minulla on tavoitteena tehdä artikkeli, mikä on osa syynä sille, että syvärit eivät ole vielä valmiit. Kiva päästä vaihteeksi kirjoittamaan englanniksi! Onneksi olen säästänyt lukion aikaisen grammarin, se tulee varmasti tarpeeseen.... (En ole ikinä jaksanyt kielistä opetella kielioppia kunnolla.)

Ensi kesän työt sovin jo kesäkuun loppupuolella ja odotan innolla, että pääsen toukokuun lopulla hommiin. Tykkäsin amanuenssina olosta tosi paljon, joten töissä on varmasti vieläkin kivempaa. Toki tämän vuoden kaikki opinnot pitää saada pakettiin, että saa oikeuden viransijaisuuteen. Vielä ei ainkaan pelota, mutta eiköhän keväällä jännitys ala innostuksen lisäksi nostaa päätään.


~Heidi ♥

tiistai 20. elokuuta 2019

RUOKAKLINIKKA-PODCAST

Moikka!

Blogin puolella on ollut nyt kuukauden hiljaista. Heinäkuun lopulla olin partioleirillä viikon tietokoneen ulottumattomissa ja opiskeluarki alkoi heti elokuun alussa. Perinteinen luentojen alku flunssakin on podettu tässä välissä. Eilen lähti jo kolmas viikko neljännen vuoden lääkisopintoja käyntiin. Mutta arjen alkamisen lisäksi kaikkea muutakin jännää on alkanut tänä syksynä! Vihjailinkin kesällä uusista kuvioista ja nyt se on täällä.

RUOKAKLINIKKA-PODCAST!!


Idea podcastista syntyi Jasmiinan ja Sabinan kanssa viime keväänä meidän whatsapp-keskustelussa. Kaikkinensa se lähti heitosta "olisi siistiä tehdä podcastiä!". Innostuttiin kaikki ja kevät ja kesä ideoitiin, mietittiin aiheita ja selvitettiin käytännön asioita, mitä podcastin tekoon liittyy. Lopulta syntyi Ruokaklinikka. Kaksi ensimmäistä jaksoa julkaistiin 7.8. Esittelyjakson lisäksi teimme kasvisruokavalioita käsittelevän jakson. Seuraava jakso, aiheenaan dieetit ja dieettikulttuuri julkaistaan tulevana keskiviikkona. Pitkin syksyä uudet jaksot julkaistaan joka toinen keskiviikko.

On mahtavaa tehdä tällaista projektia hyvien ystävien kanssa! Podcastia tehdessä meillä on ollut ennen kaikkea hauskaa, mutta olemme oppineet myös uutta. Jasmiinan ja Sabinan kanssa tutustuimme ravitsemustieteen opinnoissa, kun aloitimme yhtäaikaa opiskelun 2014. Pitkään ollaan siis jo tunnettu! Meidän tavoitteena on podcastin avulla tuoda tieteeseen pohjautuvaa näkökulmaa ravitsemuskeskusteluun rennolla otteella. Olemme siis kaikki ravitsemustieteen kandeja ja lisäksi Jasmiina ja Sabina opiskelevat molemmat ravitsemusterapeuteiksi ja ovat maisterivaiheen opiskelijoita. Podcastin lisäksi meillä on Instagram-tili @ruokaklinikka, jonne julkaistaan aina jaksojen aiheet etukäteen ja jaksojen aiheista nostetaan poimintoja, sekä lisätietoa aiheista. Voit käydä myös tutustumassa tarkemmin muihin Ruokaklinikkalaisiin instagramissa :)

Itselle podcastista on tullut tärkeä, sillä se on keino, miten pitää yllä omaa osaamista ravitsemustieteestä, sekä oppia uutta. Puhuttiinkin tyttöjen kanssa, että viime aikoina on tullut varmuutta omaan osaamiseen, ei sitä turhaan ole montaa vuotta opiskeltu! Ja nyt onkin sitten hyvä hetki jakaa omaa osaamistaan myös muille. Toki tuon jaksoissa esiin myös lääketieteellistä näkökulmaa. Pyrin kuitenkin huomioimaan sen, että olen vielä opiskelija, joten yksityskohtaisia ohjeita yms. en anna somessa, sillä minulla ei ole siihen opiskelijana vielä oikeuksia. Haluan siis toimia eettisesti oikein somen pelikentällä. 

Laita siis Ruokaklinikka kuunteluun, jos ravitsemus ja terveys kiinnostavat!

~Heidi ♥


Ruokaklinikka löytyy Soundcloudista ja Spotifysta!

https://open.spotify.com/show/6pU7ScWHXkOtdjPUZHaaax?si=x2emrClOQ2yle1FtM7LSEA


torstai 18. heinäkuuta 2019

KESÄKUULUMISIA

Heips! Sateisen ja kylmän jakson jälkeen Kuopiossakin on päästy nauttimaan kesäisestä auringonpaisteesta. Mä pidän peukkuja pystyssä, sillä ensi keskiviikkona lähden partioleirille viikoksi! Luvassa siis viikko teltassa nukkumista ja ulkoilmasta nauttimista, joten pitää toivoa, että kelit suosii. Toki sadekamppeetkin löytyy ja niitä tulee tarvittaessa hyödyntää!

Tähän mennessä heinäkuu on mennyt aikalailla lomailun merkeissä. On tullut käytyä Viinijuhlilla (joka vuotinen perinne!), olen treenannut, nähnyt kavereita ja niin edelleen. Välillä olen istunut koneen ääreen tekemään niitä syväreitä, mutta hei, kolmen viikon päästä istun jo kuluttamassa luentosalin penkkiä, joten kyllä se rentoutuminen ensi lukuvuotta varten on kaiken  A ja O. 


Tällä kertaa kuvat on puhelinlaatua, mutta ai että olen rakastunut minun uuteen hameeseeen! Muutenkin olen tykästynyt vihreään väriin ja kun tämä tuli h&m:n instamainoksessa vastaan, niin oli pakko mennä tilaamaan! Nämä kuvat on siis Viinijuhla illalta, mutta hame on ollut pelastamassa monena päivänä asukriisiltä. Sanotaanko, että vuoden 2019 paras vaateostos!

Sadepäivänä inspiroiduin myös kaappien järjestelyyn ja pistin mun kaikki kosmetiikkavarastot ojennukseen. Huomaa, että tulee aina ostettua uusia tuotteita, vaikka edellisiä on vielä jäminä kaapissa... Nyt onkin kosmetiikan osalta ostolakko siihen asti, että varastot on loppuun kulutettu. Järjestellessäni laitoin helposti saataville kaikki avatut pakkaukset ja tällä viikolla olenkin saanut tyydytystä niiden rippeiden tyhjentämisestä! Nyt ymmärrän miksi jotkut ovat jopa omistaneet koko bloginsa kosmetiikkavarastojen tyhjennykselle :D 

Ehkä tämä minun siivous/järjesteltinspis kumpusi pienimuotoisesta ympäristöahdistuksesta, mikä on minua vaivannut etenkin viimeisen vuoden ajan. Olisi aivan tyhmää jättää käyttämättä jo nuo hankitut tuotteet, kun niiden valmistukseen on kuitenkin käytetty energiaa ja luonnonvaroja... Ehkä minun pitäisi jakaa muitakin ekotekoja, joita on tullut tehtyä tässä viime aikoina. Ei ne isoja juttuja ole, mutta pienistä puroista se jokikin syntyy.

Olipa kiva pitkästä aikaa vain höpötellä kuulumisia! Nyt laitan urheiluvaatteet päälle ja lähden nauttimaan ilta-auringosta lenkin merkeissä :) 

~Heidi ♥

torstai 11. heinäkuuta 2019

LÄÄKISKUULUMISET VOL 17: ENSIMMÄINEN AMANUENSSUURI

Kuten otsikosta näkyykin, kolmas vuosi lääkiksessä huipentui kuukauteen amanuenssina, eli harjoittelijana. Lääkiksen aikana amanuenssuureja ainakin Kuopiossa tehdään 4 kuukautta, itse valittuina ajankohtina. Rajoituksia toki on, pitää olla tietyn vaiheen opiskelija, alasta riippuen kurssi käytynä jne. Osan saa hyväksiluettua töistä... sääntöjä on paljon, enkä avaa niitä nyt tässä enempää.  Minä vietin kesäkuun sisätauteihin painottuneella osastolla eräässä aluesairaalassa. Ja kesäkuu oli aivan huippua! Samalla sain esimakua siitä, mitä vuoden päästä kesätöissä on odotettavissa. Ja suoraan sanottuna, OLI IHAN PARAS KUUKAUSI!!!! Minä olin viimeisenä päivänä ihan sad, kun rupeama loppui. Parina viikonloppunakin odotin maanantaita, että pääsee TÖIHIN. Siis mitä ihmettä?? Selkeästi oikealla tiellä ollaan tämän uravalinnan suhteen.


Kolmosen jälkeen ei siis vielä ole Valviran  myöntämiä työlupia, joten itsenäisesti potilaista ei oteta vastuuta ja kaikki tehdään lääkärin ohjauksessa. Amanuenssuurin tarkoituksena on päästä tutustumaan erikoisalaan syvemmin ja tekemään oman osaamistasonsa mukaisia tehtäviä, sekä toki oppia lisää. Eli kuten muidenkin alojen harjoitteluissa. Omaan työpäivääni kuului päivittäin osallistuminen lääkärin kierrolle, lisäksi kirjoitin lähetteitä ja epikriisejä (eli lopputekstejä hoitojaksosta). Muutamia käytännönasioitakin tuli tehtyä, kuten tutkin ja haastattelin potilaita, otin valtimoverinäytteitä jne. Pääsin jopa kerran kääntämään sydämen rytmin päitsimillä Greyn anatomia tyyliin! (Ei siis mikään hätätilanne ollut, vaan rytminsiirto epäedullisesta eteisvärinästä sinukseen.) Lisäksi meillä oli viikottain röntgen-meeting. Aika pitkälti samaa kuin lääkäritkin, mutta reseptejä en tietenkään tehnyt tai päätöksiä diagnoosin, hoidon jne. suhteen. Sain siis todella hyvän kuvan siitä, millaista osastolääkärin työ on.

Sisätautien kurssi meillä käytiin kokonaisuudessaan viime vuonna ja kesäkuun jakso ehdottomasti syvensi omaa oppimista. Ihan niin, että monia asioita tuli kerrattua, kun potilailla oli opiskelemiani sairauksia tai niiden pahenemisvaiheita. Toisaalta ymmärsi enemmän, miksi ja miten käytännössä potilaita hoidetaan, joilla on vaikka sydämen vajaatoiminta tai virtsatieinfektio. Myös uusien asioiden tullesssa esille tuli itse luettua aiheesta lisää ja löysi omasta osaamisesta vielä kehitettävää. Esimerkiksi lääkkeiden kauppanimet minulla on vielä aivan hakusessa. Toki ne löytää lääketietokannasta etsimällä, jos tietää haluamansa lääkeaineryhmän tai vaikuttavan aineen nimen. Ja toki ne on sellaista karttuvaa tietoa ja jostain pitää aloittaa!

Minulle sattui aivan mahtava paikka ensimmäiseen harjoitteluun, jossa minut otettiin opiskelijana erittäin hyvin vastaan! Toki varmasti ihan siinä, miten ohjaavien lääkärien kanssa kemiat iskee on merkitystä, mutta varmasti myös omalla aktiivisuudella. Olen muutenkin sellainen tyyppi, joka haluaa ottaa vastaavista ja muistakin esim. henk. koht. opetustilaisuuksista kaiken irti. Välillä oli sellaisia päiviä, että tuntui, että olen koko ajan kyselemässä, että miksi tehtiin näin ja näin ja mitä asioita jonkun sairauden takia tulee ottaa hoidossa huomioon. Suosittelen siis kaikkiin oppimistilanteisiin, että kyselkää! Kirjasta, materiaaleista ja päättelemällä saa toki paljon vastauksia ja ovat usein tosi hyvä keino oppia lisää. Kuitenkin, jos joku selventää omaa ajatusketjuaan, voi tulla esiin asioita, joita ei itse osannut ajatellakaan.

Potilastyö oli kyllä todella mukavaa! Samalla saa fiiliksen, että omalla toiminnalla tekee jotain merkittävää. Sain tuomion, että minä en kuulema tule kyynistymään ainakaan pitkään aikaan :D Noo katsotaan... Pakko sitä on olla jonkinlainen suojamuuri, että ei kaikkia tapauksia murehdi omalla vapaa-ajalla. Työ on kuitenkin työtä, vaikka se valtaakin ison palan elämästä. Tällä hetkellä siis opiskelumotivaatio on syksyä ja kesän syväreitä varten aika huipussaan!

Laittakaahan kommentteihin, mitä asioita haluaisit tietää lisää lääkiksestä tai lääkiksessä opiskelusta! Olisi kiva tietää, mikä teitä kiinnostaa ja niistä sitten postauksia :) Ja hei, hirveästi onnea kaikille opiskelupaikan saaneille! Jos tänä vuonna ei tärpännyt, niin ei kannata luovuttaa. t. Kokemusta on

 ~Heidi ♥


keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

HAPPINESS OVERLOAD

Ihanaa! Kesä on jo ihan täysillä menossa. Viime vuoden helteet kävivät hermoon allekirjoittaneella, mutta tänä vuonna olen nauttinut näistä inhimillisen lämpimistä säistä. Tuttuun tapaan aurinko ei minuun tartu ja korkean suojakertoimen aurinkorasva on käytössä!

Tällä hetkellä fiilstä kuvaa parhaiten "väsynyt, mutta onnellinen". Olen nyt kesäkuun ollut sairaalan osastolla amanuenssina eli käytännössä harjoittelijana. Työpaikkaani on reilun tunnin matka ja aamut ovat alkaneet 5.30 herätyksellä. Illatkin ovat jääneet aika lyhyiksi ja loppuaika onkin mennyt kavereiden näkemiseen ja kesästä nauttimiseen. Olen niiiiin tykännyt töistä! Harmi, että ensi viikon jälkeen ne loppuvat tämän kesän osalta. Kirjoitan tarkempaa kuvausta tästä kuukaudesta myöhemmin tänne blogiin. Fiilistä kuitenkin varmasti kuvaa se, että viikonloppuisin jo odotan maanantaita, että pääsee taas hommiin, Olen päässyt myös pelaamaan omilla vahvuusalueella, eli potilaiden kanssa. Tuntuu, että vuoden aikana opittuja asioita saa syväopittua nyt käytännössä. Paljon on opittavaa myös jatkossa ja siksi heinäkuulle onkin jo mielessä kertaussuunnitelmaa ja syväreiden aikaasaamista. Käytännön lisäksi töissä on parasta olleet potilaat! Koen, että potilaita haastatellessa ja tutkiessa olen parhaimmillani. Selkeästi aiemmista asiakaspalveluduuneista on ollut hyötyä. Kyllä tämä on vaan niin mun juttu.




Mahtavan kesätyön lisäksi yksi mahtava projekti on tulossa, enkä malta odottaa, kun pääsen teille kertomaan siitä!!! Mutta olkaahan kuulolla kesän aikana! Duunien ja projektien lisäksi muutenkin elämä hymyilee tällä hetkellä. Varmaan johtuu siitä, että kevään paha stressi tenttien suhteen on väistynyt ja olin toukokuun lopussa lomafiiliksissä. Olen muutenkin hvyien hetkien fiilistelijä. Viime viikonloppuna sain todistaa uskomatonta auringonlaskua ja ulkona lenkillä kasvien kesäinen tuoksu on huumaavaa! Kaikenkaikkiaan on sellainen fiilis, että elämä on juuri tässä ja nyt. Siitä pitää nauttia ja tehdä omasta arjesta sellaista, että viihtyy. Aina elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta niistä hyvistä hetkistä tulee nauttia. Mutta kliseisesti "Carpe Diem"


Nyt on minun aika mennä nukkumaan, että huomenna jaksaa suunnata töihin. Nauttikaahan Juhannuksesta! Itsellä on ainakin vielä grillireseptit hakusessa... Muistakaa kuitenkin turvallisuus ensin vesillä liikkuessa ja muuta puuhaillessa :)

~Heidi ♥

P.s. Olen luukuttanut jo monta viikkoa Aviciin uusia julkaistuja biisejä. Etenkin SOS iskee minuun! Harmi, ettei enää tulevaisuudessa päästä hänen biiseistään nauttimaan :(

lauantai 1. kesäkuuta 2019

UUSI VALAISIN JA PALOVAROITINEPISODI

Moikka! Minun osalta ensimmäistä "lomapätkää" vietetään viimeisiä päiviä. Tämä kolmisen viikkoa on mennyt todella nopeasti! Toisaalta ihan vain palautuessa rankasta opiskelukeväästä ja toisaalta ei sitä täysin ole lomailtukaan. Olen vimmatusti tehnyt syväreitä eteenpäin, suunnitellut tulevia projekteja ja tuttuun tapaan partion parista on löytynyt taas tekemistä. Mutta tämän lisäksi olen treenannut, rentoutunut leffassa (Aladdin oli hyvä!) ja muutenkin treffaillut kavereita. Nyt kesäkuu meneekin sitten töissä ja pitkän työmatkan vuoksi päivät on aika pitkiä, joten arki-iltaisin ei ehdi niin paljon kavereita näkemään. Heinäkuussa sitten taas koittaa loma 

Mutta, kuulumiset ei olleet tämän postauksen pointti, vaan keväällä ostamani uusi valaisin! Tällä taisi olla hintaa huimat 35e ja Ikeasta löytyi! Olin pitkään jo ajatellut, että perus valkoisen valaisimen tilalle haluan jonkin näyttävämmän. Minun kämpässä on tosi korkea huonekorkeus, joten tänne sopii isompikin valaisin. Etenkin, kun kodinomistajalle on aika vähän tätä pituutta siunattu. Huonekorkeudesta kertoo se, että en yletä tuota vaihtamaan, vaikka olisi keittiöjakkara, vaan vaatii ehdottomasti tikkaat :D

Tän huonekorkeuden kanssa kävi yksi episodi yksi ilta, kun katsoin Suomen peliä kymmenen jälkeen ja tein samalla pinaattilettuja, joihin tulee myös härkäpapurouhetta. Minulla ei ole myöskään sellaista liesituuletinta, jonka saisi itse päälle, vaan se on ajastettu käynnistymään juuri sellaisina kellon aikoina, kun minä en yleensä kokkaile (perus opiskelija-asunto). Noo letut ja ei liesituuletinta... Voitte kuvitella, että palovaroitin ei tykännyt tästä. Eikä varmastikaan naapurit, kun kello oli varmaan puoli 11 xD Minä sitten harjanvarrella lopulta sain painettua nappia ja sen hiljaiseksi. Tosin tämä piti tehdä useamman kerran, ennen kuin se lopulta sammui kokonaan. Tähän tapahtumasarjaan liittyi myös kaikkien ikkunoiden avaaminen sepposen selälleen ja lehtiöllä heiluttelu palovaroittimen alla, että siitä kohti vaihtuisi ilma. 

No tulipa ainakin testattua, että toimii. Kavereilla oli myös hauskaa, kun snäppäilin videoita tästä hienosta episodista. Itseäkin kyllä naurattaa jälkeen päin :D


Mutta takaisin tähän uuteen lamppuun! Epäilin ensin mustaa väriä, mutta onneksi otin sen! Tämä asunto on todella vaalea ja sellaista ryhdikkyyttä ei minulla vielä kovin paljon tule kalusteista yms. Musta myös sopi muutamiin pieniin mustiin yksityiskohtiin, mitä minulla oli jo asunnossa. Ja toki kaikki blingbling kelpaa! Valaisimen sisäosas on siis kullan värinen ja se heijastaa valoa. Seinille myös tuon reikäkuvioinnin ansioista heijastuu ihanasti valo! Tykkään!


Pikkuhiljaa alkaa tämä asunto olla valmis puolentoista vuoden asumisen jälkeen. Ajattelin jossain vaiheessa näyttää muitakin sisustusratkaisuja, joita olen tehnyt ja mitkä eivät näy tässä postauksessa.

Hyvää viikonloppua! (:

~Heidi ♥

keskiviikko 22. toukokuuta 2019

MELKEIN 10 YEARS CHALLENGE

Hellou! Kevätalvella julkaisin 10 years challengen merkeissä kuvia instastoryssa. Nämä tulivat sitten vastaan edellistä postausta tehdessä. Ja tässäpä tulee teillekin nähtäväksi!

kollaasi1

Minulla on siis oikeasti tuollainen vaalea/maantienharmaa tukka. Semmoinen melkein blondi, mutta ei kuitenkaan. Muistan, että inhosin tuota yli kaiken :D Keskimmäisessä kuvassa väri on edukseen,  mutta todellisessa elämässä se ei ollut aivan noin vaalea. Tummaksi siis värjäsin ensimmäistä kertaa 2011 ja ei ainakana hetkeen tule vaihtuu, on tää tumma niin mun juttu :) 

Minulla muuttu toooosi paljon kasvojen ulkonäkö teini-iässä. Etenkin huomattavin ero on rippi- ja ylioppilaskuvien välillä. Ei välttämättä uskoisi, että on sama ihminen kyseessä :D Toki meikkaaminen yms. vaikuttaa, mutta samaa mieltä ovat myös läheiset. Ja sanotaan, että onneksi muutos oli edukseen :D

Etsin myös mun lempparikuvan mun lapsuudesta :DD Aika pieni oon tuossa, mutta en kyllä osaa sanoa, että montako vuotta on mittarissa. Kuvassa näkyvän  pehmopupun olen saanut kummltani ristiäislahjaksi ja se kyllä löytyy edelleenkin! Tosin ei läheskään noin hyväkuntoisena, vaan se ei ole enää läheskään noin muhkea ja ainakin korvaa on paikattu! Mukana on siis kulkenut pitkään ja jatkossakin ehdottomasti :) 

21042011059

Näissä merkeissä jatkan sadepäivää koneen ääressä syväreiden ja muutaman muunkin jutun parissa. Jospa huomenna aurinko paistaisi ja pääsisi taas nauttimaan kesästä!

~Heidi